Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Hetki sitten Naamalla

Lyhyesti

Aholan Maito on luomumaidon- tuotantoon erikoistunut maatila. Tila sijaitsee Oulun ja Kajaanin välillä Utajärven Naamankylällä ja tila työllistää kokopäiväisesti neljä henkilöä. 

Luomumaitoa tuotetaan noin 1,5 miljoonaa litraa vuodessa. Sivutuotteena tilalla tuotetaan jalostuseläimiä, lihaa ja viljaa. Lisäksi metsää myydään lähes joka vuosi.

Lypsykarjanavetta valmistui vuonna 2014 ja siinä on lehmäpaikkoja  noin 150. Vanha navetta on nuorkarjan käyttössä. Kokonaiseläinmäärä vaihtelee 250 ja 300 välillä.

Hyvinvointia!

Lypsystä huolehtii kaksi Lelyn lypsyrobottia. Ruokinta perustuu luomuappeeseen. Sään salliessa eläimet saavat käydä laitumella läpi vuoden. Laidunnuksella ja talviulkoilulla on myönteinen vaikutus eläinten hyvinvointiin ja terveyteen.


Tilan viljelypinta-ala on noin 180 ha. Pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1994 asti. Pelloilla viljellään apilanurmia, ohraa, kauraa, vehnää,  hernettä ja virnaa. Metsää tilalla on noin 280 ha. 


Luomuasetusten mukainen
Kotieläinten hoitosuunnitelma

Aholan Maito Oy, Väisänen Tarmo ja Suvi
Otermantie 7
91600 UTAJÄRVI
Tilatunnus: 889021467
puh. 044 0196668

1. Tuotantosuunta ja eläinten alkuperä

Maidontuotanto noin 150 Ay- ja Fr-rotuisella lypsylehmällä. Karjassa syntyneet sonnivasikat ja liharotuiset lehmävasikat myydään vasikkavälitykseen ternivasikkana.

Tilalla oleva tavanomainen lypsykarja on siirretty luomueläimiksi luomusäännöissä määriteltyjen siirtymäaikojan puitteissa vuonna 2011.

Normaalisti omassa karjassa syntyneistä lehmävasikoista saadaan riittävästi uudistushiehoja.  Poikkeustilanteissa voidaan jalostustarkoitukseen joutua ostamaan lypsylehmäksi kasvatettavia eläimiä ja yleensä eläimet ostataan nuorena.

 Jos sopivia luomuyksilöitä ei ole tarjolla, voidaan tavanomaisesta tuotannosta hankkia poikimattomia hiehoja tai lehmävasikoita. Ostettavien tavanomaisten hiehojen tai vasikoiden enimmäismäärä voi vuosittain olla 10 % tilan täysikasvuisten eläinten (eli siitossonnien ja poikineiden lehmien) määrästä. Tavanomaisesta karjasta ostetun eläimen maidon luomutuotannon karanteeniaika on kuusikuukautta ja lihan karanteeniaika lasketaan liitteen laskentataulukon avulla. 

>Laskentataulukko:

Luomuhoidon minimi kestoaika 12 kk 365 vrk
Eläimen oltava luomussa eliniästään 75 %  
             

 

 2. Eläinten ruokinta

Omalla tilalla tuotetaan luomulaatuista säilörehua, laidunta ja kuivaa heinää karjan rehuksi. Tila on ollut luomuviljelytila v:sta 1995 alkaen.

  • rehunurmialasta on mm. v. 2018 viljelynurmien ala n. 120 ha, viljaseoksia n 40 ha ja luonnonlaitumia n.15ha

Tilalla keskitytään nurmituotantoon ja normaalivuosina nurmirehut ovat riittäneet karjan tarpeisiin. Nykyisessä laajennusvaiheessa ostetaan paikkakunnan luomutiloilta kuitenkin tarvittava määrä säilörehua. Eläinten tarvitsema väkirehu ostetaan.

Suunnitelma luomulaatuisen väkirehun hankkimiseksi:

  • Luomulaatuista täysrehua ja tiivistettä ostetaan hyväksytyltä rehutehtaalta.

  • Luomulaatuinen murskevilja ostetaan lähiseudun viljelijältä ja se varastoidaan tuoreena tilan varastoihin.

  • Valkuaisrehujen saatavuuden turvaamiseks on tehty pitkäaikainen sopimus suotuisemman viljelyalueen tilan kanssa , josta saadaan riittävästi luomulaatusita härkäpapu/vehnä seosta.

  • Mahdollisesti tulevaisuudessa tehdään sopimus luomulaatuisesta rypsistä ja kuivatusta kaurasta.

Normaaliolosuhteissa luomusääntöjen mukaisten ruokintarajoitusten ja rehuomavaraisuuden (50 % omaa tai yhteistyötiloilta peräisin olevaa rehua), väkirehun käytön (enintään 40 % päivittäisen dieetin kuiva-aineesta) ja luomurehuvaatimuksen (100 %) suhteen.

Heruvien lehmien, joiden rehunsyöntikyky ei ole vielä ehtinyt nousta ummessaolokauden jälkeen tuotannon vaatimalle tasolle, väkirehun määrä tulee olemaan enintään 50 % päivittäisen dieetin kuiva-aineesta 3 kk:n ajan poikimisen jälkeen. Vasikoilla (alle 6 kk), joiden etumahojen kapasiteetti ei pysty käsittelemään riittävässä määrässä karkearehua, väkirehutaso on enintään 50 % päivädieetin kuiva-aineesta.

Liitteenä periaatteelliset ruokintasuunnitelmat.

>Ruokintasuunnitelma

>Hiehojen ruokintataulu

 >Aperesepti

Mahdollisia rehujen lisäaineita tulee olemaan vitamiini- ja hivenainevalmisteet sekä rehunvalmistuksen teknisenä apuaineena tavanomainen melassileike silloin, kun valmistutetaan tilan ulkopuolelta hankituista luomulaatuisista vilja- ja valkuaisväkirehuista väkirehuseoksia.

Nurmisäilörehujen säilöntään käytetään luomusääntöjen sallimia biologisia sekä muurahaishappopohjaisia säilöntäaineita.

Vasikat juotetaan täysmaidolla 3 kk:n ikään saakka tuttisankolla. Juottokaudella vasikoille annetaan vapaasti rehuviljaseosta tai vasikoille teetätettyä väkirehuseosta – juottokauden jälkeen väkirehun määrää rajoitetaan. Kuivaa heinää ja säilörehua annetaan vapaasti sen kulutusta tarkkaillen ja suhteuttaen päivittäin tarjottava karkearehun määrä kulutukseen ja vaihtaen päivittäin tuore rehu ruokintapaikalle. 

Lypsylehmien lääkehoidon jälkeen syntyy luomusääntöjen vuoksi huomattavia määriä varoaikamaitoa, mikä ei kelpaa luomuelintarvikkeeksi. Osa maidosta käytetään vasikoiden juottoon.  Penisilliinimaito käsitellään tarvittaessa Antipen-valmisteella, mikä poistaa antibiootin maidosta. 

Lypsyssä olevat lehmät laiduntavat kesällä talouskeskuksen läheisyydessä sijaitsevilla laajoilla pelto- ja metsälaitumilla. Sen lisäksi niille on pihaton ruokintapaikalla jatkuvasti tarjolla säilörehua ja eläinkohtaisesti rajoittaen väkirehua lypsyrobotilla. Ummessa olevat, kohta poikivat lehmät pidetään useiden vuosien kokemukseen perustuen poikimisosastossa, josta ne pääsevät vapaasti ulkotarhaan ja metsälaitumelle . Hiehot ja viimeistään kesäkuussa kolmekuukautta täyttäneet vasikat laidunnetaan koko kesän.

3. Eläinten terveys

Eläinten terveys perustuu lajinmukaiseen ruokintaan ja hoitoon sekä lajinmukaiseen käyttäytymiseen mahdollistamiseen. Koska maassamme ei ole voitu eriyttää luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien eläinten jalostusta tavanomaisessa tuotannossa olevien lypsyrotujen jalostuksesta, saattaa luomusääntöjen väkirehurajoitus aiheuttaa erilaisia aineenvaihduntaan ja hedelmällisyyteen liittyviä ongelmia. Ne tullaan hoitamaan tapauskohtaisesti välttäen rutiininomaisia luomusääntöjen vastaisia ennaltaehkäiseviä lääkintä- ja hormonihoitoja.

Naudoilla ei ole yleensä tarvetta rutiininomaisiin rokotus- ja loiskäsittelyihin. Nuorten hiehojen ja pikkuvasikoiden laiduntaessa pysyvillä laidunnurmilla ja hakalaitumilla voidaan joutua hoitamaan niitä suolinkais- ja kokkidiongelman takia. Tällöin asiasta neuvotellaan eläinlääkärin kanssa ja käytetään eläinlääkärin määräämiä valmisteita.

Vasikoilla on kohtuullisen suuri tautipaine. Kestolaitumilla ja kuiviketarhoissa on runsaasti kokkidi-loisia, mikä aiheuttaa vasikoille ripulia. Mahdollisten vasikkaripulien hoitoon käytetään  Benfital-valmistetta. Hengitystieinfektiot on saatu kuriin vasikkaosaston ilmanvaihdon uusimisella. Eläilääkärin hoitoa tarvitaan vasikoille vain harvoin.

Eläinlääkintätoimenpiteet kirjataan vasikoiden, hiehojen ja lehmien osalta ensisijaisesti Lelyn hoito- ja terveysraporttiin sekä lisäksi vanhemmilla eläimillä eläinkohtaisille siemennys- ja terveyskorteille. Varsinaisten lääkintämerkintöjen lisäksi kirjataan muistiin myös ns. ravintolisien (kalsiumpastat, pötsipiristeet, ruokahalupiristeet jne.) anto ja käyttö. Noin kerran kuukaudessa lääkkeiden käytön kirjanpito siirretään Nasevaan 

Varoajallisten lääkkeiden käytön jälkeen noudatetaan 2-kertaista varoaikaa sekä maidolle, että lihalle.  Jos eläimen hoidossa joudutaan käyttämään tavanomaisesti tuotettua rehuvalmistetta, mille ei ole määritetty erikseen varoaikaa tai toimintaohjetta (esim benfital, pellavansiemen) , käytetään kyseisen hoidon saaneen  eläimen kohdalla tavanomaisen ostoeläimen karanteenisääntöjä.  Tavanomaisen hoitorehun käyttö pudottaa eläimen  siis tavanomaiseksi ja tuote käsitellään karanteeniaikana sen mukaan. 

 

4. Käytännöt eläinten hoidossa

Vasikat nupoutetaan eläinlääkärin avustamana kivunlievitystä käyttäen.

Hiehot ja lehmät hedelmöitetään siementämällä, ei käytetä alkionsiirtoa.

Sorkanhoito lehmien ja isojen hiehojen sorkkien kunto tarkistutetaan 1-2 kertaan vuodessa ja tarvittaessa hoidetaan.

Kaikki eläimet ovat - vastasyntyneitä ja sairaita eläimiä lukuun ottamatta - ikäluokkansa (vasikat ja hiehot) tai tuotantovaiheen (lypsävät, ummessa-olevat) mukaan ryhmiteltyinä ryhmätiloissa. Kytkeminen tulee kyseeseen lähinnä eläinlääkintä- ja erilaisissa hoitotilanteissa (siementäminen, eläinlääkintä, sorkanhoito, korvamerkkien kiinnittäminen jne.), jolloin kytkemistilanne on hyvin lyhytaikaista.

Pikkuvasikat pidetään ensimmäiset vuorokaudet – ternijuottokausi 2-4 vrk – yksittäiskarsinassa kunnes ne oppivat tuttijuotolle ja pärjäävät ikäistensä joukossa ryhmäkarsinoissa. Kesäsikana vasikat siirtyvät aluksi iglukasvatukseen ja sen jälkeen ryhmä tarhoihin tai karsinoihin. Sydäntalvella ei igluja ole käytetty. 

Sairaat eläimet otetaan eroon ryhmästä yksittäiskarsinaan hoidon ja toipumisen ajaksi.

5. Eläinsuojat

>Pohjakuva

Lypsylehmien eläinsuoja on vamistunut 2014. Navetta on kahden robotin makuuparsipihatto, jossa on 148 makuupartta. Lisäksi on erotteluparsia neljä ja 200m2 poikimaosasto kestokuivikepohjalla.

Navetassa on paljeverhoilla ja valoharjalla toteutettu luonnollinen ilmanvaihto. Luonnon valoa navettaan tulee moninkertainen määrä luomusääntöjen minimivaatimuksista. Navetan lämpötila pidetään verhojen ja säädettävän valoharjan avulla talvella nollan yläpuolella. Kesällä kaikki verhot ja luukut pidetään täysin auki. Eläinten makuuparsissa on parsipedit ja ruokintaparsissa kumimatto. Käytävillä on betoniset ritiläpalkit. Kiinteän ja kuivitetun lattian pinta-ala on riittävä navettaan sopivalle eläinmäärälle.

Nuorkarjan eläinsuojana on v. 1989 rakennettu ja 2000 ja 2007 laajennettu lämpöeristetty makuuparsipihatto. Pihatossa on 62 kpl makuupartta ja hiehoille 4 ryhmäkarsinaa, joissa on yhteensä 24 makuupartta sekä 3 ryhmäkarsinaa vasikoille. Navetan yhteydessä on entisestä säilörehusiilosta tehty karanteeniosasto, jossa on 12 makuupartta.

Pihaton ilmastointi on säädetty niin, että talvella lämpötila on max 10 oC. Kesällä lämpötila riippuu ulkolämpötilasta ja on hellesäällä yleensä alempi kuin ulkona. Ilmanvaihto ja valaistus on todettu riittäväksi navetan olosuhde- ja työterveystarkastuksissa.

Pihatossa luonnonvaloa tulee suoraan eläintilaan tai välillisesti navetan aputilojen kautta (valvonta-huone, maitohuone jne.) ikkunoista, joiden valoaukkojen yhteismäärä on 5 % eläinhallin lattia-alasta. Ummessaolevien osastossa ikkuna-aukon lisäksi luonnonvaloa tulee valoa läpäisevän ovikalvon kautta. Hiehohallissa luonnonvaloa tulee eläinten avonaisesta kulkuaukosta ja seitsemästä liukuovesta, mitkä ovat sitä enemmän auki mitä parempi sää on. Kesällä halli on käytännössä kolmiseinäinen katos, ja talvella ovet on vain vähän raollaan.

Eläintilojen lattioiden kunto on remonttien jälkeen hyvä/tyydyttävä. Makuuparsien ja -alustojen ala on vähintään 50 % taulukossa 3a esitettyjen vaatimusten mukaisesta minimivaatimuksesta suhteutettuna kussakin tilassa normaalisti pidettävien eläinten määrään.

Vapaa lattia-ala on pihaton lehmä- ja hieho-osastoissa betonipalkkia, ummessaolevien osastossa ja hiehohallissa vesitiivistä betonia. Yhdessä makuualustojen ja vapaan lattia-alan kanssa eläinkohtaiset pinta-alat ovat vähintään tai ylittävät taulukossa 3a minimivaatimukset.

Pihatossa makuuparsissa ja makuualueilla eläinten makuualustoina on parsipedit tai parsimatot, jotka kuivitetaan ohuella turve- tai purukerroksella. Ummessaolevien osastossa ja hiehohallissa käytetään kuivikkeena olkisilppua ja turvetta.

Liitteenä pohjapiirrokset ja asemapiirros.

6. Eläinten ulkoilu

>linkki: luomuaidunnusta

 Laidunkausi alkaa yleensä toukokuun alussa ja päättyy loka-marraskuussa lumentuloon. Eläimet laiduntavat ryhmittäin ja jokaiselle ryhmälle järjestetään laidunkauden aikana kolmenkuukauden laidunjakso. Eläinryhmät kiertävät useilla laidunnuslohkoilla ja joka kesä joku lohko on laidunkierron ulkopuolella. Kolmen kuukauden jakson päättyessä ryhmä otetaan yleensä navettaan.  Näin suuren eläinmäärän laidunnuksen aiheuttamaa alueiden muokkautumista ja loisongelmaa pyritään vähentämään.

Laidunkaudella lypsävien ryhmässä olevat lehmät pääsevät aina sään salliessa robottilypsytapahtuman jälkeen pihatosta metsälaitumille. Lehmät voivat valita mielensä mukaan laiduntamisen tai palata paluuestoporttien kautta vapaasti navettaan. Talvella lehmiä ulkoilutetaan säätilasta riippuen noin 2 h/vrk talouskeskuksen lähilaitumilla. Huonolla säällä ja kovilla pakkasilla ulkoiluaika on lyhyempi ja kauniilla säällä pitempi

Ummessa olevat lehmät ovat - enintään 2 kk – ummessaolevien osastossa, mistä ne pääsevät koko vuoden vapaasti ulkojaloittelualueelle ja ohjattuna metsäalueelle. Muutama päivä ennen poikimista poikivat lehmät ja hiehot otetaan navettaan kuivikeosastolle valvonnan alle.

Pihatossa olevilla vasikoilla ei ole talvella ulkoilumahdollisuutta. Hiehot pääsevät talvella päivittäin jaloittelemaan ulkotarhaan.

3-6 kk:n ikäisten vasikoiden kesäaikaista laiduntamista varten on rakennettu sääsuoja, jossa on lisäruokintamahdollisuus (väkirehu ja karkearehu). Laiduntaminen tapahtuu sitä ympäröivällä hakamaalla.

Kesällä yli ½-vuotiaat hiehot laidunnetaan talouskeskuksen lähellä olevalla hakalaitumilla. Tarhoissa on siirrettävät häkit ja katokset ruokintaa varten.  Isot hiehot laidunnetaan kauempana olevilla peltolaitumilla.   Siemennysikäiset hiehot otetaan laitumelta navettaan siemennyskauden(2-5 kiimakiertoa) ajaksi. Tällä eläinryhmällä laidunnusjakso voi jakaantua kahteen osaan keväällä ja syksyllä.

 

7. Eläinsuojien ja eläinten puhdistus

Lypsylaitteiden pesuun ja puhdistukseen käytetään maitotalouskäyttöön Suomessa hyväksyttyjä pesu- ja desinfiointiaineita. Lypsyn jälkeen lehmien utareet hoidetaan Lelyn Lac-Quard vedinkastoaineella.  Agalactiae saneerauksen vuoksi eläinlääkärin määräyksestä Virkonia käytetään juoma-altaiden ja lypsyrobotien puhdistukseen ja desinfiointiin  sekä työntekijöiden jalkineiden desinfiointiin.

Eläinsuojien vuosipesu ja puhdistus tehdään kuumavesipesurilla yleensä ilman pesu- ja desinfiointiaineita.  Kokkidi-epidemian vuoksi kuivikeosastot desinfioidaan eläinlääkärin ohjeen mukaan Neopredisan-liuoksella painepesun jälkeen. 

Makuuparret ja makuualueet puhdistetaan päivittäin poistaen likaiset ja märät kuivikkeet kolalla ja lisätään tarpeen mukaan kuivaa turvetta. 

Ummessaolevien osaston kestokuivikepatja vaihdetaan kerran vuodessa traktoria käyttäen.