Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Hetki sitten Naamalla

Lyhyesti

Aholan Maito on luomumaidon- tuotantoon erikoistunut maatila. Tila sijaitsee Oulun ja Kajaanin välillä Utajärven Naamankylällä ja tila työllistää kokopäiväisesti neljä henkilöä. 

Luomumaitoa tuotetaan noin 1,5 miljoonaa litraa vuodessa. Sivutuotteena tilalla tuotetaan jalostuseläimiä, lihaa ja viljaa. Lisäksi metsää myydään lähes joka vuosi.

Lypsykarjanavetta valmistui vuonna 2014 ja siinä on lehmäpaikkoja  noin 150. Vanha navetta on nuorkarjan käyttössä. Kokonaiseläinmäärä vaihtelee 250 ja 300 välillä.

Hyvinvointia!

Lypsystä huolehtii kaksi Lelyn lypsyrobottia. Ruokinta perustuu luomuappeeseen. Sään salliessa eläimet saavat käydä laitumella läpi vuoden. Laidunnuksella ja talviulkoilulla on myönteinen vaikutus eläinten hyvinvointiin ja terveyteen.


Tilan viljelypinta-ala on noin 180 ha. Pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1994 asti. Pelloilla viljellään apilanurmia, ohraa, kauraa, vehnää,  hernettä ja virnaa. Metsää tilalla on noin 280 ha. 


Luomuasetusten mukainen
kasvinviljelysuunnitelma

Aholan Maito Oy, Väisänen Tarmo ja Suvi

Otermantie 7
91600 UTAJÄRVI
Tilatunnus: 889021467
puh. 044 0196668

 

Sopimus maatilan peltojen siirtämisestä luomuun on tehty vuonna 1995 ja sen jälkeen uusittu, nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2019. Sopimusta jatkettaneen siitä edelleen ellei sopimusehdot oleellisesti huonone. Karjatalouden Karjatalous on siirretty luomutuotantoon helmiuussa 2011 ja luomumaidontuotanto on aloitettu syksyllä 2011. Tärkein strategia peltoviljelyssä on ravinteiden tarkka kierrätys tilan sisällä.

Peltoviljely

Peltoviljelyssä noudatetaan luonnonmukaisen viljelyn sääntöjä ja ohjeita. Peltoviljelyssä taiteillaan käytännön jäkevän viljelyn, luomusääntöjen ja EU-tukiehtojen ohjaamana, pyrkimyksenä tuottaa hyvä ja laadukas sato, taloudellisesti mahdollisimman kannattavasti.

Vuosien kuluessa peltoja on salaojitettu mutta iso osa pelloista on sarkaojitettuja. Sarat ovat isoja. Saran leveys 20 - 40 m ja keskipituus on noin 400 m. Sarkakoko mahdollistaa myös näillä pelloilla tehokkaan viljelyn. Hankalimmat ja pienimmät lohkot ovat kesannossa tai suojavyöhykesopimuksen alaisena. 

Maalaji on vaihtelevaa; turvetta, multamaata, hiesua, hietaa, hiekkaa ja moreenia. Turvepeltoja on selvästi eniten, mikä asettaa koneiden rengastukselle vaatimuksia. Renkaiden on oltava märkänä aikana leveitä.

Tärkein tuotantokasvi on nurmi, ja viljelykierrossa onkin vähintään kolme nurmivuotta viidenvuoden aikana. Yleensä kolmen tai neljän nurmivuoden jälkeen lohko muokataan kahtena keväänä, jolloin siihen kylvetään kevätvilja tai yksivuotinen nurmiseos. Luomukesantoa tai viherlannoitusta käytetään kauempana oleville lohkoille. Viljelykierto suunnitellaan niin että sataisiin mahdollisimman runsas ja laadukas nurmirehu karjan tarpeisiin. Muut kasvit ovat vain viljelyssä monipuolistamassa viljelykiertoa.

 

Kasvustojen ravinnehuolto

Luomuviljelyssä kasvit tarvitsee samat ravinteet kuin tavanomaisesssa. Keinot on vain erilaiset. Maankasvukunto pyritään saamaan valitulle kasville riittävän hyväksi. Peltojen kuivatusta tarkastellaan jatkuvasti ja ojitusta korjataan ja parannetaan tarvittaessa nurmen uudistamisen yhteydessä. Syväjuurisena kasvina apila vaatii normaalia runsaanman kuivavaran. Viljavuustutkimuksia otetaan pellosta vuosittain aina lohkon nurmikierron päättämisen yhteydessä . Tämä antaa yleensä vähintään kaksi vuotta aikaa korjata ravinne puutoksia. Lisäksi joka kevät tutkitaan maaperän liukoinen typpi reippaalle kolmasolalle peltoalasta, ja kesän lietteen levitys suunnitellaan tulosten mukaan. 

Kalkituksella nostetaan ja pidetään pellon PH taso vähintään hyvänä, näin maassa olevat ravinteet ovat kasvien saatavissa. Typpilannoitteista luopumisen myötä maaperän happamoituminen on vähentynyt huomattavasti ja kalkituksia tarvitaan pääasiassa vain uudispelloilla. Turvepeltojen heikon kaliumtilanteen johdosta biotiittia käytetään runsaasti, jolla on myös kalkitusvaikutus. 

Nautakarjan lantaa lietteenä on käytössä runssaasti, ja tällä voidaan hoitaa suurin osa lannoitus tarpeesta. Lieta levitetään pääasiassa vanhemmille nurmille. Levityksen hoitaa urakoitsija ja yleensä levitysajankohta on kasvukauden alussa keväällä. Jos kevät on märkä, liete levitetään toiselle sadolle. Myös yksivuotisille kasvustoille voideen levittää lietettä, mutta yleensä typpihuolto hoidetaan niissä palkokasveilla. Tämä vähentää rikkakasvipainetta yksivuotisissa seoksissa. Nuorempien nurmien typpihuolto hoidetaan pääasiassa erilaisten apiloiden avulla. Kauimmaisille lohkoille käytetään myös lannoiteeksi erilaisia luomuhyväksyttyjä ravinneseoksia.

Jos maan kalium ja fosfori tasot ovat heikkoja, eikä lietelannan ravinne määrät riitä korjaamaan puutetta, käytetään tällöin kivijauheita (biotiittia ja apatiittia). Hivenlannoksia käytetään erityiseen tarpeeseen.

Kylvö

Siemenet kylvetään muokattuun ja lämpimään maahan. Kuivissa olosuhteissa saadaan paras tulos. Vilja, virnat ja herne kylvetään yleensä urakoitsijan toimesta hinattavalla kylvälannoittimella,  tai omalla traktorin eteen kiinnitetyllä pneumaatisella lannanlevittimellä . Traktorin takana on silloin äes, jolla siemen peitetään samalla kertaa. Siementä kylvetään hieman normaalia enemmän. Muutaman päivän päästä maa jyrätään keveästi. Jyräys tasoittaa maata ja antaa ensimmäisen iskun mahdollisille rikkakasveille. Jos peltoon perustetaan nurmi, kylvetään se yleensä vasta viljan ollessa oraalla. Kylvö tehdään Einböck Grass-Manager koneella , jossa on pneumaattinen kylvölaite ja rikkahara.  Samalla koneella kylvetään vanhat nurmet uudelleen toisena satovuonna. Jos ensimmäisen vuoden nurmi on heikko, kylvetään se uudelleen myös silloin.

Kasvilajit 

Luomuviljely vaatii että nurmiseoksessa käytetään paljon palkokasveja. Palkokasvien avulla saadaan nurmelle maahan typpeä. Tavallisimmat palkokasvit nurmiseoksessa ovat puna-apila, alsikeapila ja valkoapila. Timotei ja ruokonata tasapainottavat rehun koostumusta. 

Tavallisin siemenseos nurmenperustamisessa, kg/ha: 

- Puna-apila 2,5 kg 
-Alsikeapila 2,5kg 
-Valkoapila 0.5 kg 
-Timotei 10 kg 
- Ruokonata 6 kg 

Toisinaan säilörehua tehdään myös yksivuotisista nurmiseoksista, mutta niiden ruokinnallinen laatu on vaikea saada apilanurmisäilörehun tasolle. Yksivuotisissa nurmissa käytetään viljelykasveina virnaa, hernettä, raiheinää sekä kauraa tai ohraa.  Seos voi olla vaikka seuraava: 

Kauraa tai ohraa 60 kg 
Virnaa tai rehuhernettä 50 kg 
Italian raiheinää 20 kg

Kasvinsuojelu

Kasvinsuojelu alkaa jo vuosia ennen kylvöä. Maan kasvukunto on oltava viljelykasville sopiva, niin että se voi kilpailla menestyksekkäästi rikkakasvien kanssa.

Kestorikakkasvit pyritään pitämään kurissa jatkuvasti. Viljelykasvustoja pyritään pitämään maankattavina vuosittaisilla paikkauskylvöillä, niin etteivät kestorikkakasvit pääse haitallisesti leviämään. Juolaa hävitetään avokesannon tiheällä muokkauksella ja nopeakasvuisilla ja rehevillä yksivuotisilla virna-kaura-raiheinä seoksilla. 

Yksivuotiset rikkakasvit vaivaavat varsinkin vaikeina keväinä kevätviljoja. Maassa olevaa rikkasiemenmäärää pyritään vähentämään lietteen ilmastuksella ennen sen levitystä. Viljelysiemen kylvetään, kun maa on riittävän lämmin ja mahdollisuuksien mukaan kuiva. Tällöin viljelykasvi lähtee nopeaan kasvuun, ja kilpailu rikkakasveja vastaan on mahdollista. Orastumisen jälkeen voi harauksella vielä hieman korjata tehtyjä virheitä.

Kasvitaudit eivät ole suuri ongelma monimuotoisessa viljelyssä. Useiden eri kasvilajien seokset eivät ole yhtä taudinarkoja kuin puhtaat monoviljelmät. Kasvitauteja kuitenkin vältetään valitsemalla taudinkestäviä lajikkeita ja käyttämällä viljely kiertoa. Myös luonnonmukaisesti tuotettuun siemeneen voi periytyä tautien vastustuskykyä.

Nurmet päätetään yleensä italian raiheinän avulla. Aikaisin keväällä nurmikasvustoon kylvetään Einböck Grass-Manager koneella noin 30 kg italian raiheinän siementä. Tärkeintä tässä on toteuttaa kylvö mahdollisimman aikaisin. Parhaat tulokset on saatu, kun raiheinä kylvettiin huhtikuun lopussa hieman liejuiseen maahan. Lokakuussa korjattu sato oli lähes puhdasta raiheinää ja nurmen vanhat rikkakasvit olivat hävinneet.

Sadon korjuu

Nurmisato korjataan tehokaalla kalustolla ja pääasiassa esikuivatuksi säilörehuksi.  
Monivuotisista nurmista korjataan kaks tai kolme i satoa. Korjuu ajankohta määritellään lypsylehmien vaatiman rehuarvon mukaan, tällöin kevätsato säilörehusta on usein turvemailla niukka. Toinen sato kasvaa poikkeuksetta runsaasti. Kauimmaiset lohkot korjataan pyöröpaalisäilörehuksi urakoitsijan toimesta

Kuivaaheinää korjataan muutaama hehtaarin alalta suojavyöhyke nurmista tai vanhimmista apilanurmista. Heinä kuivataan alkukuivatuksen jälkeen latokuivurissa.

Mahdolliset viljat puidaan omalla vanhalla puimurilla. Kuivaus tapahtuu kylmäilmakuivurissa ja yhteisomistuksessa olevassa lämminilmakuivurissa. Kuivaamossa pidetään kuivaamopäiväkirjaa, jossa näkyy kuivaajan nimi, kuivattavan erän laatu ja määrä ja kuivaus aika. Päiväkirja on kuivausaikana kuivaamolla , muulloin kuivaamovastaavan hallussa.

Uuden navetan valmistumisen myötä erilaiset viljaseokset on poikkeuksetta korjattu säilörehuksi.

Sadon varastointi

Säilörehun varastointia varten on kolme laakasiiloa,.Yhteensä varastointi tilavuus on noin 2000 m3. Säilöntään käytetään AIV-happoja ja maitohappobakteeri valmisteita, joita on korjuuaikana aina varastossa. Säilöntä aine valitaan korjuuajan säätilan mukaan. Kuivaheinä varastoidaan latokuivurissa, apekatoksessa ja pyöröpaaleissa pellolla.

Vilja varastoidaan kylmäilmakuivurissa ja kuivaamossa olevissa siiloissa. Kylmäilmakuivurin kuivaus pinta-ala on n 130m2 eli käytännössä viljaa voi olla n 50 000 kg. Siilojen tilavuus on noin 40 m3. Tarvittaessa on varastointiin käytetty myös suursäkkejä. Varastossa oleva luomu erä merkitään aina “Luomu” merkinnällä joko teipatulla paperi lapulla tai suoraan tussilla säkin tms kylkeen. Lisäksi säkkiin merkitään viljan laji ja tuotantovuosi.

Sadon markkinointi 

Sato syötetään pääsääntöisesti omille eläimille. Lehmien tuottama luomumaito myydään Osk Pohjolan Maidolle ja maito tulee kuluttajan saataville Valion logon alla. Luomu liha myydään A-tuotajille Atria-tuotteiden raakaaineeksi.

Toisinaan ylimääräinen kuivaheinä ja säilörehu myydään naapureille.